BirdLife Suomi ry on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, joka on maamme 30
lintuyhdistyksen ja näiden yli 10 000 jäsenen keskusjärjestö. Järjestön tavoitteena on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää
luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kestävää kehitystä.
BirdLife Suomi on osa maailmanlaajuista, yli sadassa maassa toimivaa ja yli 2,5
miljoonan henkilöjäsenen BirdLife International
-järjestöä.
Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on väestönkasvun ja ilmaston lämpenemisen
ohella merkittävin ihmiskuntaa uhkaava vaara. Linnut ovat tärkeä ympäristön
tilan mittari. Niiden kannanmuutokset heijastavat elinympäristömme muutoksia.
Maailman noin 10 000 lintulajista 1213 lajia on uhanalaisia.
Suomessa uhanalaisia lintulajeja, jotka ovat vaarassa hävitä maastamme, on 35
ja silmälläpidettäviä lajeja 37. Lintujen väheneminen merkitsee uhkaa muille
lajeille ja koko luonnolle, viimekädessä myös ihmiselle. Suomen linnuista 90 %
talvehtii ulkomailla, missä niitä uhkaavat elinympäristöjen tuhoutuminen,
ympäristömyrkyt ja hallitsematon metsästys. Tarvitsemme laajaa kansainvälistä
yhteistyötä turvataksemme niiden jokakeväisen paluun.
Miten BirdLife Suomi suojelee lintuja?
Tekemällä aloitteita ja ehdotuksia
päättäjille. BirdLife Suomi on muun muassa ehdottanut
metsästyshäirinnältä vapaiden vesialueiden verkoston laatimista Suomeen,
jotta vesilintumme eivät lähtisi ennenaikaisesti muutolle
Länsi-Eurooppaan, jossa metsästyspaine on kovempi.
Etsimällä ja nimeämällä tärkeitä
lintualueita. Suomesta on löydetty 96
kansainvälisesti tärkeää
lintualuetta (IBA, Important Bird Area). Näiden alueiden maankäyttöä
ja niihin
kohdistuvia uhkia seurataan ja tarvittaessa toimitaan. Esimerkiksi
Vuotoksen alue on yksi kansainvälisesti tärkeistä lintualueista.
Jakamalla tietoa suomalaisia linnuista
ja niiden huomioimisesta. BirdLife Suomi on julkaissut muun muassa
metsänomistajille ja
viljelijöille oppaat, jotka kertovat
toimintakeinoista lintujen suojelemiseksi.
Keräämällä tietoja
Suomen linnustosta. Vuosittain järjestetään
vuoden laji -hanke, jossa
kerätään tietoja lajien esiintymisestä ja tiedotetaan.
Laulujoutsenvuoden tulosten perusteella voitiin kansallistumme
pesimäkannan todeta kasvaneen yli 5000 parin suuruiseksi.
Osallistumalla suojeluhankkeisiin myös ulkomailla. BirdLife Suomi on ollut vuosia osallisena hankkeessa,
jossa suojellaan maailmanlaajuisesti uhanalaisen pilkkarääkkiäisen
ainoaa tunnettua pesimäaluetta Etiopiassa. BirdLife Suomi on myös toiminut
aktiivisesti Etelä-Euroopassa jatkuvan laittoman pikkulintujen pyynnin
lopettamiseksi.
Maksamalla jäsenmaksua maailmanlaajuisesti toimivalle BirdLife Internationalille.
Oikaisemalla julkisuudessa
esitettyjä vääriä lintuja koskevia tietoja.
Lintuinfluenssaan
liittyneiden pelkojen oikaiseminen on ollut BirdLife Suomelle valtava
haaste, joka jatkuu myös tulevaisuudessa.
Järjestämällä linturetkiä (kts. alla kohta Jäsenyhdistykset).
BirdLife Suomen jäsenyhdistykset
BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä on noin 10 000 jäsentä. BirdLife Suomen
jäsenyhdistysten varassa on lähes kaikki maassamme tehtävä kenttätyö.
Yhdistysten toimintaan kuuluvat kuukausikokoukset, linturetket, lintujen
tunnistus- ja muu luontokoulutus ja kerhoillat. Yhdistykset keräävät myös
lintuhavaintoja, jotka ovat arvokas tietolähde valtakunnalliselle ja
kansainväliselle lintututkimukselle ja -suojelulle. Yhdistykset tiedottavat
aktiivisesti toiminnastaan ja useimmilla on oma lehti.
Monessa BirdLife Suomen jäsenyhdistyksessä on linturetkioppaita eli
retkikummeja, jotka vetävät linturetkiä uusille harrastajille. Retkikummien
määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja tällä hetkellä retkioppaita on yhteensä yli
100
peräti 25:ssa eri jäsenyhdistyksessä.
Liittymällä oman alueesi lintuyhdistykseen pääset helpoimmin mukaan
lintuharrastukseen. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksittäin ollen 10-30 euroa
vuodessa. Jäsenmaksulla saat yhdistyksen omien etujen lisäksi BirdLife Suomen
Tiira-lehden. Lisäksi voit tilata BirdLife Suomen Linnut-lehden
normaalihintaa edullisemmin ja
käytettävissäsi on Tiira-havaintojärjestelmässä monipuolisemmat
hakumahdollisuudet kuin ei-jäsenellä.
Perustoiminnasta katetaan jäsenmaksuilla ja valtionavustuksilla kummallakin noin
neljäsosa. Toisen puolen muodostavat julkaisutuotot, tukimaksut ja lahjoitukset. Perustoiminnan lisäksi käynnissä
jatkuvasti hankkeita, jotka
rahoitetaan ministeriöiltä, säätiöiltä ja muilta lahjoittajilta saaduilla
hankekohtaisilla avustuksilla.
Ota yhteyttä BirdLife Suomen toimistoon. Kerromme mielellämme lisää.
BirdLife Suomi ry
(Annankatu 29 A)
PL 1285, 00101 Helsinki
puh. (09) 4135 3300
faksi: (09) 4135 3322
sähköposti: toimisto@birdlife.fi
kotisivut: www.birdlife.fi